Yrityssaneerauksessa pyritään tervehdyttämään jatkamiskelpoinen liiketoiminta ja järjestämään yrityksen velat niin, että toiminta voi jatkua. Se ei ole automaattinen velkojen anteeksianto eikä ratkaisu jokaiseen maksuvaikeuteen.

Ratkaisevaa on, pystyykö yritys korjaamaan vaikeuksiensa syitä ja rahoittamaan toimintansa myös jatkossa. Siksi saneerausta kannattaa selvittää ennen kuin aikaa ja toimintavaraa on kulunut liikaa.

Milloin saneerausta kannattaa selvittää?

Ensimmäinen merkki voi olla toistuva kassavaje, erääntyvien maksujen siirtyminen tai se, ettei nykyinen velkojen maksuaikataulu sovi liiketoiminnan tulovirtaan. Pelkkä velkojen määrä ei kuitenkaan ratkaise asiaa. On selvitettävä, mistä vaikeudet johtuvat, onko toiminnalle edelleen kysyntää ja millä rahalla yritys hoitaisi tulevat menonsa.

Varhainen menettely – kun maksukyvyttömyys vasta uhkaa

Varhaisen vaiheen saneeraus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa yritys ei vielä ole maksukyvytön mutta on vaarassa joutua siihen. Tätä menettelyä voi hakea vain yritys itse. Mitä aiemmin ongelman syyt ja rahoitustarve tunnistetaan, sitä enemmän vaihtoehtoja voi olla käytettävissä.

Perusmuotoinen menettely

Perusmuotoinen menettely voi tulla kyseeseen jo maksukyvyttömälle mutta saneerauskelpoiselle yritykselle. Se voi perustua myös laissa tarkoitettuun velkojien yhteishakemukseen tai puoltoon. Menettelyä valittaessa arvioidaan yrityksen todellinen tilanne ja aloittamisen edellytykset.

Mitä saneeraus edellyttää?

Saneerauksen lähtökohta on uskottava mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa. Arvioinnissa katsotaan esimerkiksi, voidaanko liiketoiminta saada kannattavaksi, riittävätkö varat menettelyn kustannuksiin ja kykeneekö yritys maksamaan hakemuksen jälkeen syntyvät uudet velvoitteensa ajallaan.

Myös taloudellisen tiedon on oltava niin luotettavaa, että yrityksen asemaa voidaan arvioida. Saneerausta ei pidä hakea vain perinnän viivyttämiseksi. Laissa on muitakin aloittamisen esteitä ja menettelyn keskeyttämisen perusteita; nämä ovat käytännön arvioinnin keskeisiä kysymyksiä, eivät tyhjentävä luettelo.

Menettelyjen erot ja keskeiset esteet on kuvattu Konkurssiasiamiehen yrityssaneerausoppaassa.

Miksi ajantasainen kirjanpito on tärkeä?

Saneerausarviota ei voi tehdä luotettavasti, jos yrityksen luvut ovat arvauksia. Ajantasaisesta kirjanpidosta ja muusta aineistosta pitää pystyä selvittämään varat, velat ja saatavat, erääntyvät maksut sekä se, mitä liiketoiminta tuottaa ja kuluttaa. Kassavirtaennuste näyttää, riittävätkö rahat myös hakemisen jälkeen.

Jos aineistoa puuttuu tai kirjaukset ovat kesken, tilanne kannattaa selvittää ja puutteet korjata. Olennaisesti puutteellinen tai virheellinen kirjanpito voi muodostaa menettelyn esteen. Este voidaan välttää, jos osoitetaan, että kirjanpito on vaikeuksitta saatettavissa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. Pelkkä ajatus myöhemmästä korjaamisesta ei riitä.

Taloustietoja tarvitaan myöhemminkin: selvittäjä arvioi yrityksen tilannetta, ohjelmaa valmistellaan ja yrityksen on seurattava uusien velvoitteiden maksamista. Hakemuksen liitteeksi kerran koottu luku ei korvaa jatkuvaa talouden seurantaa.

Mitä hakemusta varten kootaan?

Hakemus valmistellaan yrityksen tilanteen ja valitun menettelyn mukaan. Käytännössä on hyvä koota ainakin seuraavat tiedot ja asiakirjat:

  • yhtiön perustiedot, omistus ja toiminnasta vastaavat henkilöt
  • tilinpäätösasiakirjat kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta ja tarvittaessa välitilinpäätös
  • velkojat, velat, vakuudet, yrityksen varat ja keskeiset saatavat
  • selvitys talousvaikeuksien taustasta ja suunnitelma toiminnan korjaamiseksi
  • kassavirta-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat sekä ennusteet
  • menettelyssä vaadittavat lausunnot ja muut liitteet.

Tämä on valmistelun muistilista, ei täydellinen lakisääteinen liiteluettelo. Hakemukseen tarvitaan yleensä HT- tai KHT-tilintarkastajan selvitys. Vaatimukseen on laissa ja asetuksessa määriteltyjä poikkeuksia, joiden soveltuminen tarkistetaan hakemusta valmisteltaessa.

Hakemuksen tietoja ja liitteitä koskevat yrityssaneerauslaki ja sitä täydentävä asetus; hakemusta ei kannata rakentaa pelkän yleisen muistilistan varaan.

Miten hakeminen, menettely ja ohjelma etenevät?

Hakeminen on vasta ensimmäinen vaihe. Tuomioistuimen aloittamispäätöksestä alkava menettely ja myöhemmin vahvistettavan saneerausohjelman toteutus ovat eri asioita.

  1. Tilanteen arviointi ja valmistelu

    Yrityksen talous, velat ja toiminnan jatkamisen edellytykset selvitetään. Samalla kootaan hakemuksen aineisto ja arvioidaan, onko saneeraus oikea vaihtoehto.

  2. Kirjallinen hakemus käräjäoikeuteen

    Hakemus toimitetaan toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Tuomioistuin käsittelee asian ja kuulee tarvittaessa osapuolia. Hakemuksen jättäminen ei vielä tarkoita, että menettely alkaa.

  3. Aloittamispäätös ja selvittäjä

    Jos edellytykset täyttyvät, tuomioistuin päättää menettelyn aloittamisesta ja määrää yleensä selvittäjän. Selvittäjä arvioi yrityksen asemaa ja valmistelee saneerausohjelmaa; hän ei ole sama asia kuin yrityksen oma hakemuksessa käyttämä avustaja.

  4. Ohjelmaehdotus ja vahvistaminen

    Ohjelmassa käsitellään toiminnan tervehdyttämistä ja velkajärjestelyjä. Velkojille varataan tilaisuus ottaa kantaa ja tarvittaessa äänestää. Tuomioistuin ratkaisee, voidaanko ohjelma vahvistaa.

  5. Ohjelman toteutus ja seuranta

    Vahvistamisen jälkeen yritys toteuttaa ohjelmaa, maksaa velat sen mukaisesti ja jatkaa toiminnan seurantaa. Toteutusta varten voidaan määrätä valvoja.

Mitä saneeraus tarkoittaa yrityksen arjessa?

Hakemuksen vireilletulo ei itsessään pysäytä perintää. Perusmuotoisessa menettelyssä maksu- ja perintäkiellot alkavat pääsääntöisesti aloittamispäätöksestä, ellei tuomioistuin määrää väliaikaista kieltoa jo aiemmin. Varhaisessa menettelyssä kiellot perustuvat erilliseen tuomioistuimen päätökseen eivätkä tule automaattisesti voimaan.

Saneerausvelkojen raja liittyy lähtökohtaisesti hakemuksen vireilletuloon: sitä ennen syntyneet velat ovat saneerausvelkoja. Vireilletulon jälkeen syntyvät uudet velat on puolestaan yleensä maksettava eräpäivinä. Näiden velkojen erottaminen on tärkeää jo hakemusta valmisteltaessa.

Yrityksen johto vastaa edelleen tavallisesta liiketoiminnasta, mutta laajakantoiset toimet voivat vaatia selvittäjän suostumuksen. Yrityksen on annettava tarvittavat tiedot, pidettävä kirjanpito ajan tasalla ja seurattava maksukykyään. Myös asiakkaiden, henkilöstön ja toimittajien kanssa asiointi jatkuu käytännössä.

Yrityksen velvollisuuksia menettelyn aikana kuvaa tarkemmin Konkurssiasiamiehen ohje velalliselle.

Kuinka kauan saneeraus kestää ja mistä kustannukset syntyvät?

Kesto riippuu esimerkiksi yrityksen tilanteesta, hakemuksen aineistosta, velkojien määrästä ja ohjelman valmistelusta. Hakemuksen käsittely, varsinainen saneerausmenettely ja ohjelman toteuttaminen ovat eri pituisia vaiheita. Vahvistettu ohjelma kestää tavallisesti useita vuosia.

Kustannuksetkaan eivät ole yksi kiinteä hinta. Niitä voi syntyä hakemuksen ja muun asiantuntijatyön valmistelusta, kirjanpidon saattamisesta ajan tasalle, mahdollisesta tilintarkastajan selvityksestä, tuomioistuimen maksuista, selvittäjän työstä sekä mahdollisesta ohjelman valvonnasta. Ennen hakemista on arvioitava, miten nämä ja yrityksen uudet juoksevat menot maksetaan.

Tuomioistuimen voimassa olevat käsittelymaksut löytyvät tuomioistuinten maksusivulta; tämä maksu on vain yksi mahdollinen kustannuserä.

Entä jos saneeraus ei sovi tilanteeseen?

Jos vaikeus on rajattu ja yrityksen toiminta muuten kestävällä pohjalla, velkojien kanssa sovitut vapaaehtoiset maksujärjestelyt tai muut rahoitus- ja toimintaratkaisut voivat olla tarkoituksenmukaisempia. Niidenkin vaikutus kassaan ja tuleviin velvoitteisiin on arvioitava.

Jos yritys on pysyvästi maksukyvytön eikä toimintaa saada kannattavaksi, saneeraus ei välttämättä ole mahdollinen. Silloin on arvioitava muut tilanteeseen sopivat vaihtoehdot, myös toiminnan hallittu päättäminen tai konkurssi. Yrityksen tai liiketoiminnan myynti ei itsessään poista velkoja. Oikea ratkaisu selviää vasta, kun kokonaisuus on käyty läpi.

Finanto voi laatia saneeraushakemuksen, toimittaa sen käräjäoikeuteen ja hoitaa siihen liittyvää asiointia. Apua saa myös kirjanpidon, aineiston ja talouden seurannan järjestämiseen. Ensimmäinen askel on arvioida, kannattaako hakemusta valmistella juuri tässä tilanteessa.